perjantai 4. lokakuuta 2013

Lihaton Lokakuu!

Alettiin sitten mamman kanssa yhdessä lihattomalle lokakuulle. Viisi päivää on kulunut ja hyvin on ruoka maistunut kummallekin, oon kivasti päässyt myös toteuttamaan itseäni päästä heittämällä ruokia :)
Tänään on ollu vissiin ekan kerran sellainen olo, että haluaisi jotain lihapitoista ruokaa. Tottakai ensimmäisenä kävi mielessä hampurilaiset ja pizzat sun muut, mutta sitten sanoin itselleni: "Nyt et luovuta, kun näin hyvin oot alkuun päässyt" ja ainakin hetkellisesti pääsen himoistani eroon x)

Onhan tästä hyötyäkin. Paino saattaa alkaa tippumaan ja muutenkin syö paljon terveellisemmin kuin ennen. Sitä vaan ihmettelee, että miksi ihmeessä ei ole ennen väsännyt jotain kasvisruokaa, kun se on kerran niin hyvää!

Sen oon myös ikäväkseni huomannut, että mulla on aika useasti nälkä. Johtuu varmasti siitä, että jotain oon unohtanut tästä ruokavaliosta ja melkein voin arvata, että proteiineja kaivattaisiin. Syön kyllä maitotuotteita, mutta tarvis vissiin jostain muualtakin sitä sitten hankkia.

Nyt syömään! Laitetaas tähän loppuun parit kuvat ruoista, mitä oon tehnyt :)

                   Kasviskaalikääryleitä ja muussia :) (näkö on kamala, mutta maku hyvä!)

                                          Kasvismakaronilaatikkoa ja kurkkua :)

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Työtä, jolla ei ole mitään merkitystä?

Hellurei ja hellät tunteet!

Syksy on jo pitkällä, ilmat on kylmenneet ja nyt saa ihan tosissaan pukeutua tuonne ulos lähtiessään!
Villasukat, pipot ja tumput on POP <3

Okei, ei mun pitänyt kirjoittaa hehkuttaakseni alkanutta syksyä sun muuta, vaan oli mulla ihan aihekin...
Teen siis työkseni karaokejuontajan hommia ja niin pitkälle ollaan edetty, että olen yksi firmamme kouluttajista (aploooodeja), ollut itseasiassa jo hetken aikaa.
Eilen luulin pääseväni suhteellisen helpolla, koska kyseessä oli naishenkilö, joka oli tehnyt jo 10 vuotta karaokea. Tarkoituksena oli siis opastaa kyseistä henkilöä, miten kyseisessä paikassa toimitaan. Ja silla tavalla olinkin asennoitunut, kunnes tämä henkilö sitten tuli paikalle...
Selitin asioista, laitteista ja johdoista niiden oikeilla nimillä. Mainitessani mm. rca-piuhan sekä vga-liittimen, tämän henkilön ilme oli kuin tyhjälle puhuisi. Kysyin sitten, että kuinka tuttuja nämä oikeat termit ovat, johon sain vastauksen, että ei juurikaan... No, sitten kiltisti selitin, mitä näillä tehdään ja mikä tarkoitus näillä on juuri tässä kyseissä keikkapaikassa.
Sitten kun päästiin osuuteen, jossain kerroin mikseriin liittyvistä jutuista ja selitin, että pitää myös karaoketaustaa säätää, sain vastaukseksi: "Onko sillä mitään merkitystä, en mä ole koskaan niitä säätänyt." Ööö... Okei. Joissakin paikoissa voi olla, että ne taustat soivat sopivilla taajuuksilla ja taustan säätöihin ei tarvitse koskea, mutta... Olisinko mää asiasta välttämättä maininnut, ellei se olisi juuri tässä paikassa välttämätöntä??
Päästiin sitten diskon vetämiseen. Tämä kyseinen henkilö kysyi, että jos ihmiset ei tule toivomaan kappaleita, niin eikös sitten vaan soitella suoraan sitä soittolistaa, että sama se, mitä soittelee. 
Mitä mieltä olisitte, jos diskossa ollessanne dj ei tekisi ollenkaan töitään ja antaisi soida biisien vapaasti; eka vähän Modern Talkingia, siihen perään Tik Takia, sitten soisikin joku 2000 luvun dubstep? Luulen, että tähän on turha edes antaa selitystä. KYLLÄ, sillä ON väliä, mitä soittelee. Ja varsinkin kun ne soittolistat voi tehdä valmiiksi, laittaa vaikka jonoon viisi biisiä ja sillä välin keräillä laseja pöydistä, käydä tupakalla tai hakea itselleen lisää juomista.
Tuntui myös olevan aika ongelmallista se, että tässä kyseisessä paikassa käytetään dvdlevyjä, laserlevyjä sekä tietokonetta karaokelle ja tausta/diskomusiikille tietokonetta. Kuulemma kauhean monimutkaista, eikö voisi kaikkea liittää siihen, mistä soitetaan diskomusatkin. Tähän sanoin vaan, että maassa maan tavalla ja mehän tehdään just niin, kun on määrätty.

Tuli hieman sellainen olo, että tämä henkilö tekee tätä työtä asenteella: "Kunhan vaan on jotain työtä ja siitä maksetaan hyvin, niin ok. Millään muulla ei ole väliä."

Vaikka tää nyt kuulostaakin varmaan aika kliseelle, niin mää itse en tekis tätä työtä, jos mulla ei olisi sydän mukana. Ihan oikeesti.

Mulla ei ole ollut vielä koskaan tämänlaista opastettavaa; ensinnäkin naama on niin nyrpeenä, toiseksi asenne on hällä väliä ja kunhan helposti saadaan asiat tehtyy ja rahaakin siitä, niin avot!

Ja jos on 10 vuotta tehnyt karaoketöitä, niin luulisi ihmisellä olevan jonkinlainen käsitys termeistä, johdoista ja piuhoista...

Tämä nyt on vaan mun mielipide, mutta mun mielestä tämä ihminen ei ole oikeassa ammatissa. En tosin ole nähnyt tätä kyseistä henkilöä vielä keikalla, mutta silti. Jos ensi vaikutelma on tämä...

Kertokaahan nyt omia mielipiteitänne ja pitäkää mulle peukkuja, ettei tämä henkilö lue tätä blogia ja revi peliverkkareitaan. Vaikka tottahan puhun ja tää on mun mielipide, sinänsä ei oo mitään hävettävää.

Ihanaa syksyä kaikille! <3

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Tervehdys pitkästä aikaa! Ei vain ole jaksanut kirjoittaa... On ollut niin paljon kaikkea tapahtumaa ja liian vähän aikaa.
Lueskelin tuossa facebookin seinää ja aloin miettimään erästä facebook kaveriani. Samalla mietin muita hänen kaltaisiaan ihmisiä.
Itse inhoan sitä, kun keskustelee jonkun kanssa jostain asiasta, niin sen toisen tarvii alkaa "pätemään". "Minä sitä, minä tätä. Kukaan muu ei mitään, koska MINÄ."
Varmaan tunnistatte tuosta ihmistyypin. Mikä termi tulee mieleen? Minulle tulee mieleen sana Itserakas, mutta en tiedä, onko se välttämättä oikea kuvaamaan juuri tällaisia henkilöitä.

Tykkään jutella aiheesta kuin aiheesta. Mutta tarviiko sen toisen osapuolen AINA koittaa pistää paremmaksi?

Entäpä sitten tällaisten persoonien kanssa seurustelevat ihmiset? Esittävätkö nämä henkilöt sille kumppanilleen jotain muuta, vai ovatko he niin sinisilmäisiä, että uskovat kaiken, mitä heille sanotaan?
Vai olenko minä vaan suvaitsematon? Jos niille ihmisille onkin oikeasti tapahtunut niin, kuin kertovat?
En tiedä.

Syksy alkaa pikku hiljaa hiipimään esille ja se on KIVAAAAAAAAAAAA!
Syksyllä saan uutta puhtia asioihin ja muutenkin. Rakastan syksyä! :)
Kauniita värejä kaikkialla, sateita, joten ilma on alati raikasta. <3

Hyvää syksyn alkua kaikille :)

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Vuosi 2013

Lueskelin tuossa erästä blogia, jota kirjoittaa mun vanha hoitolapseni. Tyttö on Kanadassa jonkinmoisessa rukouskoulussa ja samalla opintomatkalla. Blogissaan tyttö kirjoittaa tästä koulusta, vapaa-ajastaan siellä maailman toisella puolella ja pieniä mietteitä elämästä.
Jostain syystä, mulle tuli siitä idea kirjoittaa omaan blogiin tästä vuodesta. Vuodesta 2013.
Mitä kaikkea se on jo ehtinyt pitään sisällään ja mitä on vielä tulossa.

Vuosihan alkoi todella hienosti, koska minussa oli uutta energiaa; Hankin salikortin, lopetin kahvinjuonnin, hankin sähkötupakan, järjestelin asioitani kuntoon jne jne... Hyviä ideoita-
toteutus onkin sitten ollut eri asia.
Eniten mua ehkä harmittaa, etten ole kyennyt tekemään niitä asioita, mihin oikeasti haluaisin muutosta. Tupakkia kuluu edelleen, salilla käynti kuihtui koska rahat eivät riitä, hammaslääkärit on perseestä ja tää mun sairauteni... Se vasta onkin yksi perkele. Mistä sitä saisi voimaa ja semmoista tsemppiä, että saisi tehtyä oikeasti muutoksen? Pitäisikö mun alkaa rukoilemaan, niinkuin tuo edellä mainitsemani tyttö tekee, kun on vaikeaa? Ei taida ihan toimia meikäläiselle.

Noh, sitten on ollut kaikenmoista ihmissuhteissa. Iloa ja surua. Toisista huolehtimista. Oman mielen tasapainon ja oman itseni kanssa kamppailua. Parisuhteeni meinasi kariutua, mutta siitä onneksi selvittiin säikähdyksellä. Tällä hetkellä sujuu hyvin... Parhaimmilla ystävilläni on vaikeaa, haluaisin auttaa, mutta kun. Ei vaan aina kykene.

Tänä vuonna on myös saatu uutta elämää ja ollaan saamassa edelleen. Vauvvoja <3 Juuri eilen syntyi taas yksi pieni pallero, onnea vaan kummitädille <3
Sitä kun näkee sellaisen pienen ja hennon olennon, voisi ajatella, että elämä on ihanaa. Täytyy vaan koittaa muistaa, että aina se ei ole sitä ruusuilla tanssimista... Toki, aina ensin sen positiivisen ajattelun kautta ;)

Tuntuu myös siltä, että olen tehnyt normaalia enemmän töitä. Karaokehommia siis. Sen lisäksi, olen työstänyt tätä blogia ja Vlogeja... Siltikin tuntuu, ettei aikaa ole tarpeeksi, jotta voisi tehdä tarpeeksi. Haluaisin tehdä vaan niin paljon enemmän; Opetella uusia lauluja, nähdä vanhoja ystäviä, reissata...
Reissua on kuulemma tulossa kyllä;

21.7. tapahtuu kuulemma jotain... aikaisin pitää nousta :P
24.7. menemme poikiksen kanssa Helsinkiin, Suomenlinnaan :)
2.8. ollaan menossa laivalle!
15.-17.8. tapahtuu taas jotain, mistä mulla ei ole hölkäsenpöläystä.

Poikaystäväni on kyllä mainio. Keksii tuommoisia ihme ylläreitä! :D

<3


Siinä nyt jotain höpinää, mitä tänä vuonna on tapahtunut ja hieman vilkaisua tulevaankin. Aika tylsää tekstiä, tiedetään, mutta tämän paremmin en osaa kertoa. Ehkäpä lisää pohdintaa tulee sitten vlogin muodossa :)

See You Later, Alligator!

perjantai 31. toukokuuta 2013

KeSäKuU aLkAkOoN!

Aikainen lintu se madon nappaa, vai miten se meni... Tää kuumuus on vienyt multa vallan yöunet.
Yöunia pitäisi nukkua ainakin se viisi tuntia, mulla se on ollut tällä viikolla max. kolmisen tuntia.
Mutta ei kai parane valittaa, kun on vihdosta viimein kesä!

Hankin tuossa uuden puhelimen, johon rakastuin heti ensisilmäyksellä <3
Samsung Galaxy S3mini
Aivan ihana käyttää ja ei jumitakaan :) Ja vaikka on mini, niin silti kokoa löytyy... Näyttö on meinaan 4 tuuman kokoinen :D

Tänään olisi luvassa yhdet ylioppilasjuhlat. Sellaisista bileistä onkin aikaa... Kartan yleensä sukujuhlia, koska alkaa ahdistamaan se väen paljous. Nyt ei onneksi ole kyseessä oma suku, vaan tuttava perheen. Tyttö, jota mennään juhlimaan on ollut meikäläisen elämässä varmaan jostain 5-6 vuotiaasta asti :) Hienoa nähdä kuinka nuori ihminen varttuu <3
Pakko elvistellä, kun tein niiin hienon kortin!
Ihan omin pikkukätösin piirtelin ja väritin :))

Toivottavasti juhlakalulla on tarpeeksi puuhaa, ettei etehdy vahingossa lukemaan tätä blogia ;)

Mutta juu, semmosta. Kivaisaa Kesäkuuta vain Kaikilleee!

perjantai 10. toukokuuta 2013

Bussiblogi

Ensimmäinen kerta, kun päivitän kännykällä blogia. Ei tässä kyllä mitään erikoista ole, mutta on se hyvä kokeilla kaikkea uutta :)
Hervanta oli kerrankin ihanan hiljainem. Yöllä on ollut pakkasta, koska autojEN lasit ovat kevyessä kuurassa. Busissa istuu minun lisäkseni noin kourallinen ihmisiä, ties minne ovat menossa tähän aikaan lauantaiaamusta. Mahtaako tänään paistaa aurinko?

Minne olen menossa? Olen matkalla Pispan palvelutaloon yhdessä äitini kanssa. Tarkoitus olisi piristää sen paikan vanhuksia laulamalla, kera Jounin. Ja kun äiti pääsee töistään, lähdemme äidin luokse paistamaan munkkeja ja tekemään täytekakkua. Kakkuun tulee ainakin mansikoita ja kermavaahtoa.
Vietämme aikaista äitienpäivää. <3

Ja sieltä se aurinkokin pilkottaa.
Aikas ihana aamu, sanoisin :))

maanantai 6. toukokuuta 2013

Ja nyt pelottaa!

Julkaisin juuri blogiini linkin Facebookissa ja siksi pelottaa... Mutta niinkuin sielläkin sanoin:
JOKAINEN LUKEE TÄTÄ BLOGIA OMALLA VASTUULLAAN. Tää on mulle vähän kuin päiväkirja, joten saattaa olla rankkojakin aiheita jaettuna.

Mut jos jotakuta nyt kiinnostaa nää mun kirjotukset, niin kiva :3