Mun kämppäni on ihan kaameessa kunnossa. Vaatteita ja kaikkee muutaki rojua ympäriinsä... Pitäis kai siivota joskus. On vaan jo hetken aikaa ollu semmonen omituinen moodi, että ei vaan jaksa. Ei jaksa ressata. Mulla sentään on kämppä, jossa voin nukkua ja oleilla... Ei tänne ketään voi kutsua, kun täällä on niin kaatopaikka meininki koko aika. Mut eipä tänne kukaan kai olis tulossakaan.
Kuuntelin eilen Jipun uuden kappaleen "Väärinpäin lentävät linnut". Voi luoja miten nerokasta tekstiä! Biisi kolahti kyllä kunnolla meikäläiseen... Monen monta kertaa kappaleen kuunneltuani, oon alkanut miettimään, et mikä se on. Se Eksyneiden taivas.
Päätyykö sinne ne, jotka on koko elämänsä OIKEASTI hieman hukassa. Tällä hetkellä se kuulostaa juuri mulle sopivalta paikalta... Vähän väliä saa etsiä itseään. Kokeilla ja miettiä, mitä sitä oikeasti haluaa ja tahtoo.
"Haloo haloo, olen se, jota rakkaus ei enää tarvitse. Tänä yönä minä tahdon mennä Hakaniemen silloille..."
