maanantai 31. lokakuuta 2011

Seinää Potkii TÄYSII!!!

Ihmiset intoilee aina viikonlopusta. Normaaleilla ihmisillä on silloin vapaata... Mä lukeudun niihin "ei normaaleihin" ihmisiin, jotka viettää viikonloppunsa katsellen normaali ihmisten humalatilaa ja kuunnellen mitä mahtavimpia karaoke suorituksia. Ehkä hienointa siinä on se, että mä tavallaan teen niistä ihmisistä sen illan tähtiä, levyjä pyörittämällä ja tsemppaamalla.
Vaikka mä kuinka koitan olla ystävällinen ja oikein hyvä asiakaspalvelija, kaikille se ei vaan riitä.

Perjantai-iltana olin paska DJ, koska mulla ei ollut soitettavana "tämän päivän hittejä".
A:"Soita se Jaggeri, she Maruun Faiffin piisi"
M:"Sori, ei löydy niin tuoreita biisejä meiltä."
A:"No okei, laita shitte se Sexy biisi. Tai she Loca Piipol."
M:"Valitettavasti nekin on liika tuoreita... Käviskö ehkä Lady Gaga? Tai sitten ysäri? Sielläki on aikamoisia jammailu biisejä, hyviä hittejä"(Pieni vinkkaus).
A:"Mikäs helvetin DJ shää muka olet??! Eihän shulla ole mitään oikeessshti hyvää musaa!"
M:"Valitan, ei vain löydy näitä tuoreimpia hittejä..."
A:"Haista home, ihan shama..."

Asiakas käveli takaisin omalle paikalleen ja alko huutamaan musiikin yli: "Toi DJ on shaatana ihan paska! Ei sillä oo mitään muuta ku humppaa täällä!"
Tämän jälkeen heitin vain luurit korvilleni ja aloin miettimään seuraavaa biisiä. Ajattelin että What Ever... Miellytin itseäni laittamalla Mariskan A-N-T-E-E-X-I:n.

Lauantaina keikka sujui suurinpiirtein mukavasti. Ihmiset olivat iloisia ja leppoisia.
Kunnes sitten tuli illan viimeinen karaokekappale... Aikuinen nainen, Ah!
Aloin laittamaan tavaroita kasaan ja siinä samassa huomasin, kuinka eräs asiakas viittoi minua luokseen. Hymy huulilla menin hänen luokseen.
A:"Mitenkäs tää on mahdollista, että tuo nainen pääsi laulamaan kolme kertaa, mutta minä en kertaakaan??"
M:"Ahaa, milläs nimellä toit lapun?"
A:"Siinä lapussa luki Kipa ja Kikka."
M:"No voi ei, minä kun luulin, että se lappu on Kikan lappu," (Kikka oli siis aikaisemmin jo laulanut omia biisejä...)
A:"EI VAAN SE OLI MINUN LAPPUNI!"
M:"Olisitkos sitten yksin laulanut sen, vaikka Kikan nimi luki lapussa myös?"
A:"No en, kun Kikan kanssa. Enkai mä siihen muuten Kikan nimeä olis laittanu."
Tässä vaiheessa olin jo niin väsynyt, etten jaksanut alkaa selittämään lappujärjestystä, vaan totesin vain: "Voi pahus, olisit tullut sanomaan, että se lappu on teidän yhteinen. Luulin tosiaan, että pelkkä Kikka laulaa... En valitettavasti voi enää tilanteelle mitään, kun tuo valomerkkikin on jo tullut."
A:"Minä en tule sanomaan mitään, koska luotan SINUN ammattitaitoosi. Mutta ei näemmä olisi pitänyt luottaa."
M:"Pahoittelen, toivottavasti ensi kerralla on töissä joku minua järkevämpi ihminen ja pääset laulamaan. Nyt minun on kyllä mentävä, laittamaan laitteet kasaan." Tämän jälkeen vain poistuin paikalta, enkä uskaltanut enää edes katsoa asiakasta päin...

Joskus mietin, että olenko valinnut oikean alan... Onneksi tällaisia tilanteita tulee hirmu vähän ja suurin osa keikoista ovat todella mukavia.
Tällä hetkellä vaan fiilis on juurikin tuon otsikon mukainen. Tosin, tekisi mieli hakata päätä seinään, tuon potkimisen tilalla.

Jepulis jee...

1 kommentti:

  1. Ite huomaan stressaavani aina välillä uskomattoman paljon niistä lapuista ja järjestyksistä kun yrittää mahdollisimman tasapuolisesti saada ihmisiä laulamaan. Ja vaikka yrittäisi kaikkensa niin aina siellä on joku marmattaja jota ei miellytä. Kaikkein kamalimmat on laput joissa on epäselvästi kirjoitettu kuka laulaa tai ketkä. Ja sitten aina siinä vaiheessa huomaa kun on jo ihmiset mikkien päässä, että kappas, tää yksi tyyppi täällä (tai jopa koko lauma) on jo laulanu miljoona kertaa ja yleensä just äskön. Harmi kun kasvomuistikin on välillä kauheen huono varsinkin kun ihmiset tuo lappuja justiinsa jossain kiirekohdassa jolloin ei ehdi edes kunnolla katsoa kuka sen lapun oikein toikaan. Ja kun ihmiset on niin "ovelia", että käyttävät sitten lempinimiä tms. ja antavat kaverille joka tuo lapun niin mistäs sitä sitten tietää ketä ne on. :(

    Jaksamista työhön! Multa justiinsa yks asiakas kysy kun oli vähän huonompi päivä ja astetta hankalampia asiakkaita, että tykkäänkö mä työstäni. Vastasin, että tykkään. Yhtälailla tässä on omat hyvät ja huonot puolensa kuin missä työssä tahansa. Ja niinhän se on.

    -Lilli-

    VastaaPoista